Ratkaisukeskeinen psykoterapia

 
 

Ratkaisukeskeisessä psykoterapiatyön suuntauksessa ajatellaan, että:

  • kieli ja vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa on väline ihmisen oman todellisuuden käsittämiseen ja muokkaamiseen
  • ihminen muokkaa kaiken aikaa omaa käsitystään todellisuudesta kielen ja ajatusten kautta
  • ihminen muokkaa jatkuvasti myös käsitystä omasta itsestään ja suhtautumistaan omiin elämänkokemuksiinsa
  • näillä käsityksillä ja uskomuksilla on voimakas vaikutus siihen millaisen merkityksen ihminen antaa häntä kohdanneille tapahtumille ja omille mahdollisuuksilleen selviytyä niistä  
  • psykoterapiassa käytetty kieli ja kysymykset ohjaavat sitä millainen käsitys todellisuudestaan, omasta itsestään ja toiminnan mahdollisuuksistaan  asiakkaalle rakentuu psykoterapian aikana
  • kysymysten avulla terapeutti ohjaa asiakasta siten, että päähuomio keskusteluissa kohdistuu asiakkaan muutostoiveisiin ja tulevaisuuden tavoitteisiin sekä realistisiin keinoihin päästä niihin
  • menneisyyden kokemuksissa kiinnitetään huomio elämänkokemusten kautta kertyneisiin voimavaroihin ja taitoihin
  • pyrkimyksenä on avata voimavarojen tiedostamisen kautta asiakkaan ajatuksissa toiveikkuutta, mahdollisuuksia ja realistisia käytännön keinoja edetä toivomaansa tulevaisuuteen
  • ratkaisukeskeinen terapia tukee asiakkaan elämän muutostoiveita hänen omista lähtökohdistaan lähtien

Ratkaisukeskeinen terapiatyön malli on syntynyt tarpeesta kehittää myös lyhyempiä ja tehokkaammin asiakkaita auttavia terapeuttisen työskentelyn välineitä.


Ratkaisukeskeisyys

Ratkaisukeskeinen ajattelu- ja työtapa on maanläheinen ja myönteinen tapa kohdata erilaisia inhimillisen elämän haasteita ja vaikeuksia. Siinä korostetaan  toiveikkuutta, voimavaroja, edistystä, yhteistyötä ja asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden kunnioitusta.

Ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneelle työskentelylle on ominaista:

Asiakaslähtöisyys. Asiakas voi olla esim. yksilö, perhe, ryhmä tai työyhteisö. Asiakas asettaa itse omat tavoitteensa sen sijaan, että joutuisi hyväksymään asiantuntijoiden määrittelemät tavoitteet.

Tavoitelähtöisyys ja tulevaisuussuuntautuneisuus. Keskusteluissa painopiste on tavoitteissa ja siinä miten asiakas voi ne saavuttaa.

Voimavarakeskeisyys. Tutkitaan ja hyödynnetään asiakkaan kykyjä, taitoja ja osaamista käsillä olevan pulman ratkaisemisessa tai tavoitteiden saavuttamisessa. Menneisyyttä tarkastellaan pikemminkin voimavarana.

Poikkeuksien ja edistyksen huomioiminen. Tutkitaan erityisesti niitä aikoja ja hetkiä, jolloin vaikeudet ovat paremmin hallinnassa tai jokin tavoite toteutuu vaikka osaksikin. Tärkeää on kartoittaa tavoitteen suuntaan tapahtuvaa edistystä.

Myönteisyys, luovuus, leikillisyys ja huumori. Tämä työmuoto tukee asiakkaan vahvoja puolia. Uusien näkökulmien syntymisen lisäksi oleellista on ideoida ja testata vuorovaikutussuhteessa erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.

Hyödyntäminen ja konstruktiivinen näkemys. Ratkaisukeskeinen työtapa on salliva ja siinä voidaan vapaasti liittää muista työmuodoista lainattuja ideoita, kuten kognitiivisen terapian harjoituksia, narratiivisen terapian ulkoistamista, NLP-tekniikoita, tarinoita, paradoksaalisia kotitehtäviä, sopimuksia jne.

Yhteistyö ja kannustus. Asiakkaan verkostot ja läheiset nähdään voimavarana ja pulmia voidaan ratkoa yhteistyössä heidän kanssaan. Tärkeä osa työtä on aito myönteinen palaute sekä ansion ja kiitosten jakaminen edistyksestä eri osapuolille.

Lähde: Ratkes ry